Saagan kanssa niin nautitaan syksyn väreistä. Ja syksyn
sadosta marjat ovat molempien herkkua. Saaga oppi syömään marjoja itse,
erityisesti mustikoista on tykännyt mutta välillä on muutaman puolukankin
syönyt.
Karva alkaa olla vaihtunut. Hetken aikaa valkoisia
karvapalleroita tuli koko ajan vastaan ja imuri lauloi joka toinen päivä. Kun
Saagaa harjasi, tuntui että olin sellaisen valkoisen karvapilven keskellä.
Mutta onneksi nyt ollaan jo voiton puolella.
Kun karvanvaihto alkoi loppua, alkoi ensimmäinen juoksu.
Saapu-pikkuinen on ollut hiukan alla päin ja hakenut hellyyttä enemmän kuin
normaalisti. Ostin uuden lelun jos se mieltä hiukan piristäisi mutta
"Vinkun" kanssa ei ole kovin vauhdikkaita leikkejä leikitty, päinvastoin
eilen illalla Saaga haki Vinkun vain unikaveriksi. Toisaalta hyvällä mielellä
ollaan että saadaan sekä karva vaihtumaan että juoksu pois alta ennen seuraavaa
näyttelyä.
Välillä viikonloppuisin ollaan oltu maalla. Iita-koira on
oikea sydänystävä <3 Saaga meinaa aina välillä olla vähän ylienerginen
meidän senioria kohtaan mutta kyllä välillä seniorikin hakeutuu itse
"ottamaan köniin" Saagalta. Toisaalta kun seniorille tulee väsy, käy
Saaga nuuskuttamassa ja sanomassa hyvää yötä :) Niin ihana parivaljakko <3
Karhukoiran pentu alkaa olemaan jo Saagan kokoinen ja
hauskasti rooli alkaa olemaan kääntynyt niin päin että Saaga ei meinaa jaksaa
Nessin yltiömäistä energiaa. Kovin kiinnostuneita ollaan koko ajan toisen
tekemisistä, ja vaikka toisella olisi ihan sattumanvaraisesti valittu mitätön keppi
suussa, haluaa välittömästi toinenkin osapuoli juuri saman kepin.
Viime viikolla käytiin pitkästä aikaa näyttelytreeneissä.
Koira on taitava ja osaa kyllä mutta omistajassa on enemmän kouluttamista :D
Tosi hyvä ja hyödyllinen treeni josta sai kyllä paljon irti. Ja kuinka homma
kehittyi jo yhden tunnin aikana!
